Huhhu! eilen oli koulun valmistujaiset, ja täytyy sanoa, että oli ihan unohtumaton kokemus. Itse juhlintaa kesti 24 tunti, ja nyt on jalat rakoilla tanssimisesta. Oon niin ilonen, että sain jäädä tänne vähän pidemmäksi aikaa ja ehdin juhlia vamistujaisia. Kirjotan vielä suomen puolella valmistujaisista kunnon postauksen kuvien kera, joten älkää ihan heti lopettako blogin lukemista, vaikka Suomeen oonkin palaamassa. :)
Mutta siis... mites näitä fiiliksiä voisi kuvailla. Aika ristiriitaset on tuntet, kun perjaatteessa oon innoissaa ja vähän jännitän sitä, että kohta oon koneessa ja nään taas perheen ja kaverit. Toisaalta edelliset kolme päivää on ollut aika haikea olo kun koko vuosi on kohta ohi, rakkaita ihmisiä jää tänne, enkä suurinta osaa nää enää koskaan. Muuten kuitenkin ihan hyvä olo, vaikka vähän väsynyt tunnin yöunien ja aamupalaksi nautitun redbullin jälkeen. :D
Perjantaina näin yhtä kaveria pitkästä aikaa, ja vietettiin ihana päivä. Kun ne heipat piti sanoa, itkuhan siinä tuli. Sama jatkui eilen, kun piti hyväsellä Chile... saan varmaan nestehukan vielä kun tänään täytyy sano heipat kaikkein lähimmille kavereille täällä ja Americalle, kun se joutuu lähtemään Tampicoon, eikä pysty tulla saattamaan mua kentälle.
Lento lähtee siis huomenna aamupäivällä, ja Gilda, eli mun toinen hostsisko ja Lalo tulee saattamaan mua. :)
Tämä päivä on mennyt pakkaillessa, ja oon aika tyytyväinen, kun oon saanut niin hyvin kaiken mahtumaan, ja laukut painaa ihan sallitun määrän. Kuvittelin, etten mä nyt niin kauheesti oo ostanut täältä mitään, mutta kyllä sitä tavaraa kummasti siltin on kertynyt. Vielä on yksi laukku pakkaamatta ja sitten on aika lailla valmista.
Nyt lähden kuitenkin Jessian kanssa tulostamaan lentolippuja sun muita lappuja ja saattamaan American bussiasemalle. Voi itku mitäköhän siitäkin tulee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti