Jalkapalloa ja maalausta

Noniin Guerétaron reissusta on kulunut jo pari viikkoa ja nämä viikot on mennyt ihan normaaliin tapaan. Ei ole ollut mitään kummempia fiestojakaan. Iltaa ollaan istuttu kaverien kanssa ja perheen kanssa kyllä. Toinen hostveli Memo ja Patricia sekä muutama täti tuli tänne taas edellis viikonloppuna grillailemaan Monterreylaista erinomaista carne asadaa, niin kuin ne tätä kutsui. :D No olihan se ihan hyvää kieltämättä.
Muuten on tullut hengailtua aika paljon Larissan talolla milloin larissan kanssa ja milloin Ramonin, eli larissan hostveljen.

Ja jotain mitä ei tule unohtaa mainita - olen katsonut parin viikon aikana ainakin kymmenen jalkapalloapeliä. Oon ihan tosissaan alkanut tykkäämään siitä. Meidän talosta parinsadan metrin päässä on "El Campo", eli jalkapallokenttä, jossa pelaa joka sunnuntai hostveli ja muutama kaveri. Ne pelit käyn aina katsomassa Gildan kanssa. Sen lisäksi on tullut katsottua pelejä mantessa ja Yliopistolla milloin kenenkin kanssa ja sitten ihan telkkarista Meksikon Ammattijoukkueiden pelejä. En tosiaan tiedä millä nimellä niitä pitäisi kutsua. :D No kuitenkin suunnilleen jokaisella osavaltiolla on oma Jalkapallojoukkue ja sen lisäksi on vielä muutama muu. On tärkeää, että kannattaa jotain, ja siitä sitten kinastellaan kenen kannattama on se paras... siis tosi yleinen puheen aihe täällä. :D

Mitäs vielä... ainiin pitikin kertoa tästä Meksikon säästä. Täällä siis tosiaan on sadekaudet ja kaudet, jolloin ei sada ollenkaan. Nyt on menossa jälkimmäinen, eikä taivaalta ole tippunut pisaraakaan ainakaan reiluun kuukauteen. Ilmojen luulin tosiaan alkaneen viiletä pari viikkoa sitten, kun olin sisälläkin kotona sai olla ihan jäässä ja kouluaamuisin tarvitsi vetää huppari päälle. No sitä ei sitten kestänytkään kauaa ja nyt on taas päivisin +30 astetta ja aamuisin pärjää pelkällä t-paidalla. Nämä silti varoittelee, että odotas vaan tammikuuta, niin näet miten kylmä oikeasti on. Noo saa nähdä sitten...:)



Hostveljen häät lähestyy kovaa vauhtia, ja joka päivä tehdään jotain valmisteluja. Itse olen maalannut parina päivänä taloa, ja se on oikeastaan tosi hauskaa! Onneksi on vielä seiniä jäljellä ilman maalia niin pääsen maalaamaan lisää. :D Maalailun lisäksi täällä on joka päivä naapurin tädit ja setä auttamassa tekemään rekvisiittaa häihin. Hostisästäkin on paljastunut kunnon askartelija kun se joka päivä niitä väsäilee pari tuntia. Kuvia sitten näätte kun itse häät on. :)

Vihdoin viimein Queréraron reissu!

Noniin nyt vihdoin parin kolmen viikon tauon jälkeen sainkin kirjoitettua tänne, pahoittelut pitkästä postaustauosta, mutta täällä ollaan hengissä edelleen, hehheh. :D Mutta nyt on Halloween ja Dia de los muertos juhlittu sekä Querétaro koettu! Ja en voi muuta sanoa, että oli ihan loistavat neljä paivaa!

Perjantaina ei siis ollut koulussa oleenkaan oppitunteja, vaan tehtiin aamutunnit valmisteluja illan halloween-fiestaa varten. Koulun jälken mentiin Dianan ja American kanssa Jessian luokse valmistautumaan ja kuuden aikaan lahdettiin koululle Luisin, Rodolfon ja Chuin kanssa. Koululla oli jo fiestat hyvin kaynnissä ja oli niin hauska, kun niin monet oli panostanut pukuihin, erityisesti meidän kaikkien kolmosten päältä tais löytyä ne parhaimmat.
Ohjelmassa oli oppilaitten esityksiä yms. muuta hauskaa, mutta mä ja America lahdettiin jo yhdeksan aikaan pois, kun meidän bussi lahti Querétaroon.


Kuolleitten päivän kunniaksi Meksikossa on tapana rakentaa alttari jonne laitetan ruokaa, juotavaa ja kuolleiden sukulaisten kuvia. Kuvassa on meidän luokan alttari.

America, Diana ja minä.






Suunnitelmana oli siis viettää seuraavat neljä päivää Querétarossa Gildan kaverin, Noran luona. 10 tunnin bussimatka hurahti nopeasti, kun taidettiin kaikki nukahtaa saman tien, kun bussiin paastin. Queretaroon saavuttiin aamulla seitseman aikaan ja en meinannut uskoa miten kylma siella oli! Ei varmasti ollut edes kymmenta astettaa...olo oli kuin suomessa. No alkuihmettelyjen jalkeen päästiin Noran talolle, tai itseasiassa talon omistaa noran tati ja taman tytar, hauskoja ihmisia molemmat, ja varsinkin sen neljan paivan aikana tuli huomattua, etta se aiti oli ihan niinkuin yks meista nuorista. :D
Hallowenin kunniaksi pistettiin siten heti juhlat pystyyn ja kaytiin otamassa ruokaa ja muutamat chevet. Juteltiin, syotiin ja purattiin laukkuja monta tuntia. Myohemmin lahdettiin Queretaron keskustaan istumaan iltaa Noran poikaystavan Angelin kanssa. Ajauduttiin siten Queretaron "vanhaan kaupunkiin" joka oli toi nätti. Paljon mukulakivikatuja ja puutarhoja seka kirkkoja joiden pihalla oli jos jonkin nakosta fiestaa kaynnissa. Tavattiin sitten Angelin kaverit yhdessa cantinassa, joka on siis vahan kun ravintolan ja baarin sekoitus. No nama ystavykset olivat jo muutaman nauttineet ja taytyy sanoa, etta pari tuntia meni mukavasti nauraessa millasta juttua niilta tuli! :D


Querétaro

Noran serkku Ana Karen ja Nora

Eka ilta Cantinasta.

Seuraavaksi lahdettiin kuuntelemaan mariachia laheiselle torille. Tunnelma oli niin meksikolainen kun vaan voi olla. Pysakoitiin auto parkkiin ja reilu kymmenen valkopukuista miesta tuli sottamaan meille tunniksi mariachia muutamaa sataa pesoa vastaan. Harmi etten saanut tasta mitaan kuvia, oli meinaan iha ikuistamisen arvoinen kokemus.
Mariachin jalkeen kaytiin haukkaamassa parit tacot ja sen jalkeen suunnattiin antrolle, eli siis Discoon. Tanssittiin muutamat biisit, mutta kello lahenteli jo kolmea, joten kaikki oli sen verran vasyneita, etta paatettiin lahtea kotiin nukkumaan.


Querétaro on tosi turvallinen kaupunki ja sen takia sen yöelämä on ihan huippua <3


Seuraava paiva menikin sitten nukkuessa, paitsi Noran osalta, joka lahti viidelta aamulla toihin, raukka. :D No kolmen aikaa herailtiin ja tilattiin pitsat, kun ketaan ei jaksanut laittaa ruokaa. Kuuden aikaan Angel tuli hakemaan meidat, ja lahdettiin katsomaan Noran serkun, Anan kanssa jalkapallopelia. En taaskaan tajunnut miten kylmä ulkona oikeasti oli ja hytisin sitten ohuen neuleen kanssa pari tuntia. No onneks lähdettiin sitten Angelin kaverin talolle istumaan iltaa. Matkalla koukattiin hakemaan toinen kaveri tämän kämpiltä. Tä kyseinen herra oli graafinen suunnittelija ja siltä se sen kämppäkin näytti. En varmasti oo ikinä käynyt niin hienossa ja persoonallisessa kodissa! Kuvia en tietenkään älynnyt ottaa -.-
No ilta meni mukavasti grillaillessa ja jutellessa.



Nora ja Angel

Seuraava aamu, eli maanantaiaamu ei mennyt rappion merkeissä vaan heräiltiin ihmisten aikoihin ja laitettiin aamupalaksi tacoja. Viiden aikoihin Lähdettiin sitten Angelin kaverin Rancholle eli maatilalle ylös vuoristoon. Paikka oli itseasiassa Guanajuaton osavaltion puolella ja matkaakin oli jonkun verran. Maisemat oli taas jotain ihan omaa luokkaansa...vuoriltä näki hyvin koko Querétron ja paljon muuta kaktuksista hevosilla ratsastaviin miehiin.

Rancholla istuttiin iltaa monta monta tuntia, syötiin ja juotiin. Angelin kaverin Serkut ja näitten serkut oli tullut kanssa istumaan iltaa rancholle ja ilta meni nopeesti jutellessa niiden kanssa...espanjaksi tietenkin. Alan jo pikkuhiljaa ymmärtämään keskusteluja edes osittais...niin on paljon helpompaa jutella kun tietää mistä puhutaan. :D

Tiistai otettiin rennosti talolla eikä tehty oikeastaan mitään...paitsi syötiin senkin edestä. Meksikossa on iha sama missä asuu, niin jonkin sortin kauppa löytyy kuitenkin ihan läheltä, joten nälkä ei tule koskaan...eh eh en sitten tiedä onko se hyvä vai huono juttu. :D
Tiistai iltana kuitenkin lähti bussi takaisin kohti mantea. Sanottiin heipat Noralle ja Querétarolle. Matkustettiin taas yöllä, joten maisemien ihastelusta oli turha edes haaveilla, kun mitään ei näkynytm mutta, tyydyin sitten taas nukkumaan koko matkan. Täällä bussit on tosi mukavia, penkin saa melkein makuuassentoon, joten nukkuminen onnistuu tosi hyvin. Aamulla viideltä oltiin sitten taas Mantessa ja koulu olisi tosiaan alkanut seitsemältä...arvatkaa vaan mentiinkö :D

Kiire...

Halloween ja Dia de los muertos lähestyy ja joka päivä on ihan hirveesti tekemistä. Ihmiset on touhottanut koko viikon halloween-asujensa kanssa perjantaista koulun fiestaa varten...kieltämättä itekin kyllä odotan! ;) Mutta tässä kiireessä en oo ehtinyt edes kirjottelemaan tänne. Päätin nyt kuitenkin torstaiyön pikkutunnit käyttää pikapostauksen tekemiseen, koska on paljon kerrottavaa.

Viimeviikko meni aika normaaliin tapaan. Perjantaina mentiin American kanssa ulos, oli tarkoitus mennä yhden kaverin synttäreille, mutta lähes koko ilta kului siinä, kun otettiin ihmisiä ympäri kaupunkia kyytiin ja käytiin ostelemassa tarvittavia kamoja synttäreitä varten. Synttäreille saavuttiin sitten siinä kymmenen aikoihin eikä siellä kauaa ehditty olla. En kuitenkaan valita, sillä oli tosi hauskaa taas ajella öisessä kaupungissa ja soittaa musiikkia täysillä ja paikalla oikea seura. :)

Lauantaina taisin lusmuta koneella koko päivän, niin kuin siskotkin. Kaikkien datauskiintiö kuitenkin täyttyi yhdentoista maissa illalla, ja soitettiin pari kaveria sitten kylään ja pidettiin expempore illanistujaiset. Myöhäisesta kellonajasta johtuen kaikilta tuli tosi väsynyttä juttua, mutta oli tosi hauskaa! <3 Kuvat illalta ovat sitä luokkaa, etten tänne niitä taida laittaa. :D

Sunnuntaina oli sitten yhden serkkutytön synttärit. Paikalla oli pikku bändi, joka soitti sobrerot päässä perinteistä musiikkia, mitä vain täällä Tamaulipaksessa kuunnellan. Ruokana sitten...mites sen tähän tiivistäisin. Suoraan sanottuan oli pieni järkytys kuinka paljon sitä ruokaa oikein syötiin. Aluksi vedettiin tortilloja jonkun sortin lihan kanssa. Sen jälkeen itse olin jo suht täynnä. Sen jälkeen syötiinkin vielä keittoa kera papujen. Arvelin, että pari ruokalajia riittää, mutta ei. Tarjolla olikin vielä lihaa. Lihan jälkeen hedelmiä ja chilikastiketta ja myöhemmin olisi vielä ollut tarjolla kakkua, mutta ehdittiin pakenemaan paikalta ennen, kylläisinä joten kakku sai ihan suosiolla jäädä! Ruoka oli kyllä hyvää mutta sen määrän vuoksi makasinkin loppuillan sängyssä mahakivun vuoksi. :D


Tämä viikko Tosiaan on ollut suht kiireinen halloweenin takia. Tänään ehdin käydä katsomassa Paranormal Activity toisen yhden kaverin, Luisin kanssa, mutta muut päivät ollaan rampattu American kanssa kaikki Manten haloweensäläkaupat läpi... mutta odotan innolla sekä halloweenia, että kuolleitten päivää (Dia de los muertos). Sen takia meillä ei siis ole maanantaina eikä tiistaina kouluakaan. Pidennetyn viikonlopun vuoksi, ollaan menossa neljäksi päiväksi Queretaroon moikkaamaan Noraa, Gildan kaveria. Odotan niin paljon että pääsen kokemaan kuolleitten päivän just Quieretarossa, koska se kaupunki on täynnä kirkkoja ja muutenkin se on kuulemma tosi historiallinen kaupunki. Toki kaikki Queretaron Halloween-fiestatkin on ihan houkuttavia! :D

Löpinää...

Viimeviikko sujui mukavasti häiden ruuanjämiä syödessä. Vähän hirvittää nämä vaihtarikilot mitä on kertynyt, mutta... ei voi mitään kun Meksikolainen ruokaa maistuu. :D Mun hostpapa on puoliksi kiinalainen, joten silloin tällöin täällä syödään kiinalaista ruokaa. Oon huomannut, että se on paaaaaljon kevyempää mitä Meksikolainen ja paljon enemmän lihaa ja vähemmän hiilareita. Voisin ehdottaa, että sitä useammin, kun tykkäänkin siitä. :)

Muuten viimeviikko sujui suht rennosti. Kaksi päivää viidestä raahauduttiin American kanssa kouluun, no perjantaina ei sitten koulua ollutkaan. Mutta tuli nukuttua tosi paljon, ja mietittyä kaiken näköstä, vähän liikaakin. Musta on tullut täällä kauhee murehtia...hostperhekin sanoo että murehdin ja ajattelene niin kuin niiden isoäidit ajankuluksi, ihan likaa ja kaikesta turhasta. Koitan päästä tavasta eroon. :D

Perjantaina oli tarkoitus mennä Olivian läksiäisjuhliin, mutta suunnitelmat meni viimehetkellä vähän pieleen, niin Mentiin sitten Jessian luokse yöksi, käytiin illalla syömässä tacoja ja pidettiin tyttöjen ilta. <3

Lauataina oltiin syömässä Olivian talolla ja sanottiin heipat. Oli vähän haikeat fiilikset, mutta ihan mukavaa oli. Kamala vaan sanoa täällä yhdelle parhaalle kaverille moikat...en tule kestämään sitten kun oikeasti pitää lähteä täältä. Olivia siis vaihtaa kaupunkia Veracruziin noin viiden tunnin ajomatkat päähän. Onneksi ei sen kauemmaksi! :) Mulla on koulusta kuukauden loma joulukuussa, ja hostpapa sanoi, että mennään Monterreyhin, Mexico Cityyn ja jos haluan niin voin käydä Veracruzissakin. Ja eilen hostsisko ilmoitti, että hän menee viettämään joulun serkkujen luokse Texasiin, ja kysyi jos mäkin haluan tulla mukaan. Kiva siinä sitten päättää minne mennä ja minne ei. :D

Tässä on yks mielialan kohottaja-kappale mitä on tullut kuunneltua paljon...tulee vaan niin hyvälle mielelle kun tota kuuntelee <3

http://www.youtube.com/watch?v=8yDk2fCUFfo

Häät!

Nyt on tullut tallustettua täällä Meksikossa kaksi kuukautta. Tähän arkeen alkaa pikkuhiljaa jo tottua ja pienten pohdiskelujen jälkeen, hostveljen kanssa päädyttiin siihen tulokseen että alan pikkuhiljaa saamaan mun mielenkin tänne. Tosiaanhan tähän asti olen roikkunut suomimaailmoissa ja ajatukset on liittyneet enemmän tai vähemmän Suomeen.
Tulin tosi iloseksi yks paiva kun tajusin, että kaikki ongelmat mitä tällä hetkellä käyn läpi, on täällä Meksikossa eikä liity siis Suomeen. Hyvä juttu vaikkei siltä ehkä kuulostakkaan. :D

Mutta siis, Edellis viikonpoppuna oli veljen häät, mistä mainitsinkin jo täällä. No mulle selvisikin sitten vähän myöhemmin, että ensin pidetään juhlat jossa hääpari allekirjottaa sopimuksen, ja nämä juhlat on ne "pienemmät", ja ne jotka pidettiin täällä meidän kotona. Myöhemmin joulukuussa on ne varsinaiset isot julat, joihin kutsutaan sitten aivan kaikki serkun kaimat yms. ja sen takia ne pidetään isommassa vuokratussa tilassa. Ja näissä juhlissa vasta morsian käyttää valkoista pukua ja ohjelmaan kuuluu kirkko niin kuin suomessakin. Ollaan jo siskojen, hostmaman ja Jessian, eli toisen hostveljen tyttöystävän kanssa sovittu, että kaikille ostetan tai teetetään enemmän tai vähemmän samanlaiset punaiset juhlamekot! :)

Itse lauantaisista häistä sen verran, että ruoka oli jotain aivan loistavaa ja meno oli loistava. Tykkään niin paljon meksikolaisista sukujuhlista. Tanssittiin taas meksikolaisia yhteistansseja, laulettiin karaokea ja juteltiin. Hostpapa opetti mut myös tanssimaan salsaa...suht vaikeaahan se oli suomalaistytölle, mutta hauskaa oli!! Täällä perheen kanssa juhliminen on ihan erilaista kuin suomessa. Kun suomessa aikuiset maistelee viiniä koko illan ruokapöydässä ja jälkikasvu dataa, täällä ihan kaikki maistelee olutta ja tanssii yhdessä. Rento meininki siis, mistä tykkään! :)

Loppuillasta pienimmät oli nukahtanut ja me nuoriso juteltiin kaiken näköstä ja syötiin kakun jämiä suoraan tarjottimelta. väsynyttä juttua tuli kun kello lähenteli jo kahta ja olin itse menossa jo nukkumaan, mutta yks kaveri Chucho oli sitä mieltä että mun täytyy nyt tustua lähemmin meksikolaisten tanssien maailmaan. Tanssittiin sitten Chuchon kanssa ulkona, tädin laulaessa karaokea, kaikki meksikolaiset tanssit läpi. Kolmelta taisin vihdoin päästä nukkumaan. :D




Hääpari Paty ja Memo allekirjoittamassa papereita. Memon vasemmalla puolella on Hostmama ja -papa. :)

Alla kuvia illasta...

Niño...

Ilmat on viilentynty aika paljon taallakin puolella palloa, ja huomaan, että tärisen jo kylmästä vaikka asteita olisi +20! Niin kaikkeen vaan tottuu. Koulupäivät on kaikkein pahimpia, kun aamulla on kylmä ja luokassa on taas lämmin ja päivän mittaan ulkona lämpenee ja luokan ilma taas jäähtyy kun tuulettimet on päällä koko päivän. Tän kuuma-kylmä-kylmä-kuuma vaihtelun takia Olen itsekin nyt nuhainen ja ihan tukossa. Koko hostperhe oli alkuviikosta sairaita, ja iski se tietenkin muhunkin, mutta mukavasti näin perjantaina. Sen takia en mennyt kouluunkaan, vaan jäin lepäilemään kotiin, että saisin itseni edes johonkin kuntoon huomiseksi. Huomenna on siis toisen hostveljen häät. :)

Viime sunnuntaiset syntäärijuhlat sujui tosi hyvin ja oli hauskaa. Siskon naama sotkettiin kakkuun ja paikalla oli pajon Gildan kavereita. Loppuillasta Olivia ja mä innostuttiin laulamaan karaokea, kyllä, myös espanjaksi. :D En sitten tiedä miltä se kuulosti, mutta ei se siinä vaiheessa kiinnostanut kun kaikki oli mukana ja oli meno päällä! Joskus yhdekän aikaan illalla päätettiinkin mennä Gildan kaverin Noran kotiin Manteen jatkoille. Istuttiin myöhään yöhön Noran talon katolla ja soitettiin musiikkia ja juteltiin. :)
Maanantaina oli sitten taas koulua, ja päivä oli sen mukainen mitä kahden tunnin yöunien jälkeen voi odottaa. :D


Synttärisankari Gilda ja Jonathan


Serkkutyttö, Minä, Gilda, america ja Jessia syömässä tacithoja :D



Larissa yläkuvassa ja Olivia alla <3


Juhlaporukkaa!



Meksikolainen traditio on siis sotkea synttärisankarin kasvot kakkuun. Kakust haukataan pala ja takana olevat koittaa sillä aikaa lätätä sankarin kasvot kakkuun! :D

Koko viikon koko talo ja piha on ollut siivouksessa ja maalauksessa, ja eilen torstaina mekin siskojen ja Gerardon kanssa osallistuttiin maalaukseen. Lainasin Gerardon vaatteita, ja nä sitten väänsi siitä hauskan vitsin... näytin siis vähän pojalta tietenkin kun vaatteet oli isot yms. niin nä sitten anto mulle lempinimen - Niño, eli pikkupoika. Eilisen jälkeen en oo kuullut että mua oltais muuksi kutsuttu. :D




Remontin syy, jos en oli sitä täällä vielä maininnut, on siis toisen hostveljen, Memon häät. Tänään taloon ollaan kannettu jos jonkinlaista tavaraa, ruokaa ja juomaa...PALJON!! Sukulaisia on ilmeisesti tulossa noin 200, joten porukkaa riittää. Ihan loistavaa päästä kokemaan Meksikolaiset häät. Huomista odotellessa! ;)

Kulttuurishokkiko?

Koulussa taas datailen! Paikalla on ehka puolet luokasta ja lisaa valuu koko ajan porukkaa...ehka tunnin loputtua kaikki saattaa olla paikalla. :D

Nyt on siis perjantai, mutta mitaan kovin erikoisia suunnitelmia ei viikonlopuksi ole. Sunnuntaina on siskon, Gildan synttarit, ja yks jalkapallopeli mita oon Larissan ja kaverien kanssa (ehka) menossa katsomaan, joten jotain tekemista edes riittaa. Lauantaina olis parin kaverin synttaribileet, mutta ei varmastikaan saada menna...ainakaan kun oltais American kanssa kahdestaan liikkeella! Ahh etta rakastan tata liikkumiskieltoa...

No ehka taa viikonloppu otetaan vahan rauhallisemmin. Kekiviikkona kaytiin leffassa American, rodon, Rafan ja Emmanuelin kanssa. Leffa oli hyva, ja muutenkin oli taas kerran sellanen olo, etta kuulun tanne ja taalla on mun elama nyt. Odotan etta mulla on parin kuukauden paasta aina toi olo! :)
Tanaan mennaan koulun jalkeen siskojen kanssa keskustaan kahville tai syomaan. Taalla on muuten ulkona syominen jarkyttavan halpaa. mm bagelia muistuttava kanasampyla ja muutama ranskanperuna maksaa 1,5 euroa. Suomessa toi olis ainakin 6 euroa. Mutta siis hyva juttu, etta ollaan menossa, on nimittain paljoin kaikkea asiaa niille.
Mulla on ollut ta viikko vahan sekavaa aikaa. Luulen, Etta jonkun nakonen kulttuurishokki on iskemassa, silla mielialat vaihtelee niin paljon, ettei ta ole enaa ihan normaalia. Just yks paiva olin koulussa iha ilonen ja yhtakkia alko ottamaan kaikki asiat niin paljon kupoliin ettei mitaan rajaa. Kaveritkin ihmetteli, etta mita ihmetta mulle taahtu. No en tieda itsekaan, mutta ta viikko ei ole kylla ollut mikaan helpoin. On ollut koti-ikavaa ja on ollut ongelmia vahan kenenkin kanssa ja oon kuullu kaiken nakosta mika ei todellakaan oo tehnyt iloseksi. Mutta ei siis mitaan hataa, talla hetkella on ihan hyvat fiilikset...eri juttu voi olla tunnin paasta. :D mutta kai ta kuuluu asiaan, en odottanutkaan, etta vaihtovuosi olisi helppo!

Ja pahoittelut aakkosten loppupaan puuttumisesta, koulun koneelta niita ei valitettavasti loydy! :D